Miessakit ry:n hankekoordinaattori Henri Hyttinen kirjoittaa blogissaan perheissä esiintyvistä masennusoireista ja siitä, miten ne voivat muokata isyyden kokemusta.
Masennusoireet, diagnooseja tai ei, laskevat isien toimintakykyä mikä vaikuttaa myös vanhemmuuteen.
Usein tilanne on se, että yksilöllä on kuormitusta liikaa, joka luo stressiä koettujen arjen vaatimusten ja omien valmiuksien välille. Lyhyellä aikavälillä stressi voi lisätä toimintakykyä ja ihminen selviytyy haastavistakin tilanteista. Pitkittyessään stressi laskee mielialaa ja uskoa omiin valmiuksiin selvitä arjesta. Vanhemmuuden osalta usko omaan kasvattajana toimimiseen saattaa laskea ja isälle voi tulla ajatuksia riittämättömyydestä ja myös tarpeettomuuden tunteita perheen sisällä. Masennusoireisiin kuuluvat myös negatiiviset tulkinnat asioista, jotka itsessään olisivat osa normaalia elämää tai neutraaleja. Ihminen päätyy tekemään negatiivisia päätelmiä asioista, jotka muutoin kokisi neutraaleina tai positiivisina.
Masennuksen kohtaamisessa on syytä tarkastella ilmiötä pienempinä osioina. Onko kyseessä ohimenevä tunnetila? Kauanko näin on ollut? Mitä elämässäni / perheen elämässä on muuttunut sinä aikana? Mitkä asiat koen hankalina? Missä tilanteissa ajattelen olevani allapäin? Hoituuko pakolliset arkiset asiat vai jääkö jotain tekemättä? Mikä elämässäni ei tunnu minun omalta? Onko kyseessä tilanne, josta selviän itse vai tarvitaanko muuta apua? Usein näihin kysymyksiin löytyvät vastaukset ajan kanssa ja ohimenevistä tilanteista ihmiset selviävät omilla valmiuksillaan. Mikäli omat selviytymiskeinot alkavat tuntua kuitenkin riittämättömiltä, on hyvä hakea apua. Masennus on oireyhtymä, jossa samankaltaiseen lopputulokseen voidaan päätyä useiden erilaisten vaikuttimien kautta.
Vanhemmuudessa aikuiset täydentävät toinen toisiaan ja tuovat kasvatukseen erilaisia toisiaan täydentäviä elementtejä. Masennusoireet voivat vaikuttaa siten, että toinen vanhemmista alkaa kompensoida toisen toimintakyvyn laskua. Näin toimiessaan vanhemmat pyrkivät säilyttämään tasapainon perheessä. Pitkittyessään tämänkaltainen tasapainottelu voi ylittää molempien vanhempien valmiudet ja johtaa kummankin toimintakyvyn laskuun. Tasapainotteluun johtaneiden olosuhteiden lievittyessä käy usein niin, että aiemmin hyvin voinut vanhempi väsyy. Ilmiössä on samankaltaisuutta – joskin huomattavasti suuremmalla vaikutuksella – tilanteeseen, jossa työntekijä sairastuu pitkän työrupeaman päätteeksi lomansa alkajaisiksi.
On hyvä muistaa, että perhe on aina vuorovaikutusten verkosto ja sosiaalinen systeemi, jossa kaikki perheenjäsenet vaikuttavat toisiin. Vanhemman masennusoireet heijastuvat muihin perheenjäseniin ja siten vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa. On myös hyvä muistaa, että omaan historiaan liittyvien kokemusten ohella masennusoireet voivat myös olla seurausta sekä perheen sisäisistä että ulkoisista syistä. Näitä voivat olla esimerkiksi perheenjäsenen sairastuminen, työhuolet, taloudelliset rasitteet, mitkä tahansa tavallisen elämän asiat, jotka yksilö kokee negatiivisina. Usein miehet ja samalla isät pitävät asioita sisällään eikä puhumiseen olla totuttu. Sisälläkin pidetyt vaietut tunteet vaikuttavat ja peilautuvat muuhun perheeseen. Puhumattomuus yleensä johtaa vetäytymiseen ja kireään mielialaan; on vaikea näyttää ulospäin toista miltä sisällä tuntuu.
Tärkeää on omien voimavarojen tunnistaminen. Mistä minä ammennan arjessa jaksamiseen? On hyvä keskustella jonkun kanssa. Asioista puhuminen tuo perspektiiviä omiin kokemuksiin ja tilanne normalisoituu. Samassa tilanteessa olevien isien kesken käyty keskustelu tekee näkyväksi ilmiöitä, joita perhe-elämän ja isyyden eri vaiheissa käydään läpi. Kenellä on kotona yöunet vähissä, kenellä on kouluun lähteminen hankalaa, kenellä murkkuikä tuo uusia tuulia kasvatukseen, kenellä parisuhde on muuttunut lämpimäksi yhteisasumiseksi tai jopa ero on tullut.
Isyys ja suhde lapsiin on rakentavaa nähdä voimavarana elämän muille osa-alueille. Lasten kanssa vietetty aika lataa isän akkuja ja tuo vaihtoehtoista sisältöä miehen elämään kodin ulkopuolella. Masennusoireiden myötä heikentyneet omat käsitykset itsestä kasvattajana voi haastaa seuraamalla omien lasten kehitystä. Yleensä läsnäolevana isänä oleminen on riittänyt, eikä urotöitä ole mieheltä odottanut lopulta kukaan muu kuin sisäinen ääni miehen itsensä sisällä.
Muista:
1. Isänä olet tärkeä.
2. Itselle avunhakeminen on myös perheestä huolehtimista.
3. Miehille ja isille suunnattuja palveluja on olemassa. Käytä niitä.
Henri Hyttinen
Hankekoordinaattori
Miessakit ry / Masennusoireisten Perheiden Isien Tuki (MASI-hanke)
