Valitse sivu

Veikkauksen rahapelituottojen väheneminen on aiheuttanut huolta sosiaali- ja terveysalan järjestökentällä. Kyseiset tuotot muodostavat keskeisen resurssin järjestöjen yleishyödylliselle toiminnalle. Rahapelituottojen väheneminen johtuu toimista, joilla pyritään vähentämään pelaamisesta johtuvia haittoja.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan jaettavissa oleva avustustaso on pienenemässä ehkä pysyvästikin vuodesta 2022 alkaen. Vuoden 2021 osalta järjestötoiminnan nykytaso kyettiin turvaamaan taannoisen rahapelifuusion yhteydessä säästyneillä rahastoilla. Nämä varat eivät kuitenkaan ratkaise tulevaisuuden haasteita.

Positiivista on, että Veikkauksen vastuullisen rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmästä halutaan keskeisten toimijoiden yhteisellä tahtotilalla pitää huolta. Tästä kertovia toimia ovat muun muassa pelaajien tunnistautumisen pakollisuus, riskipelaajien tunnistaminen ja rahansiirtojen estot ulkomaisille peliyhtiöille.

Vielä ei voida varmasti arvioida, mitkä rahapeliautomaattien määrän vähentämisen ja muiden toimien todelliset vaikutukset ovat. Jos jaettavat varat ovat jatkossa nykyistä vähäisemmät, on kuitenkin olemassa keinoja asian paikkaamiseksi. Esimerkiksi nykyisistä avustuskohteista lähellä julkista toimintaa olevia voitaisi siirtää valtion budjettirahoituksen piiriin.

Tärkeintä on huolehtia rahapelituottojen avulla toteutettavan toiminnan tuloksellisuudesta. Ja erityisesti siitä, että toiminnan merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on selkeästi todennettavissa ja viestittävissä. On vahvistettava ymmärrystä siitä, miten järjestöt täydentävät julkisia palveluja, eli millainen tuki jäisi ilman järjestöjä toteutumatta.

Käytännön tasolla keskeisessä roolissa ovat järjestöjen toimintasuunnitelmat ja niihin pohjaavan seurannan ja arvioinnin toteuttaminen. Meidän on kyettävä suunnittelemaan toimintaamme realistisesti kohderyhmän tarpeet huomioiden. Samalla meidän on näytettävä toteen toiminnan tulokset. Vaikutusten tulee olla johdettavissa tuloksista. Näin työn merkitys yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvoinnille on osoitettavissa sekä ihmisten itsensä että talouden näkökulmasta. Kumpaakin näkökulmaa tulee vaalia, jotta järjestötyön primääritarkoitusta voidaan toteuttaa.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn yhteistyö on tärkeässä osassa järjestöjen tuloksellisen toiminnan tulevaisuudesta huolehdittaessa. STEAn avustustoiminnan viimeaikaiset uudistukset ovat omiaan tukemaan tätä tavoitetta. Selkeä, yhtenevä ja suoraviivainen haku- ja seurantarakenne mahdollistaa perustellun viestinnän toteuttamisen. Näin on vakuuttavasti todennettavissa järjestötoiminnan välttämättömyys osana kokonaisvaltaista sosiaali- ja terveysalaa maassamme.

Tomi Timperi
toiminnanjohtaja