Teksti: Robert Willadsen
Auton keula kohti Sipoota, allekirjoittaneen lapsuuden ja nuoruuden maisemia. Odotukset olivat korkealla ja sijainti tutulla seudulla.
Kohteeseen saavuttaessa iski hetkittäinen epävarmuus: olenko oikeassa paikassa? Mitään kylttiä ei päätiellä ollut ja navigaattori opasti omakotitalon viereen, jossa oli pienehkö parkkipaikka. Parkkipaikalla oli kuitenkin tuttu kaveri, joten epävarmuus katosi. Parkkipaikalta johti lyhyt polku hirsipirtille, josta oli hyvät näkymät Sipoonjoelle.
Ensivaikutelma oli hyvä ja pystyin jo kuvittelemaan, millaiseksi miljöö muuttuu kesällä. Hirsipirtti oli uustuotantoa, mutta viihtyisä. Sisällä oli pieni kamiina, jossa pystyi paistamaan makkaroita, sekä keittiökulmaus. Lisäksi oli erillinen suihkutila ja ulkohuussit. Ryhmässämme oli 12 henkilöä, joten hieman ahtaaksi tila kuitenkin tuntui hetkittäin.
Mukaan tällä kertaa oli ilmoittautunut 15 miestä, mutta valitettavasti heistä kolme joutui perumaan osallistumisensa lievien flunssaoireiden vuoksi. Hyvä osanotto oli jälleen, kuten edelliselläkin Yrjönkadun saunareissulla, jossa piti tehdä jopa karsintaa. Kiinnostusta siis löytyy tähän toimintaan, mikä on erittäin positiivinen asia!
Sipoonjoen perinnesaunan miljöö
Emme odottaneet viimeiseen saakka viimeisteltyä ympäristöä, koska paikka on vasta hiljattain avattu. Tämä näkyi osittaisena keskeneräisyytenä muun muassa ikkunoiden uretaanisaumoissa, jotka tosin oli määrä peittää seuraavan viikonlopun talkoissa. Pukutilojen pieni koko hiukan häiritsi, mutta kaikki toimi silti varsin mallikkaasti tässä hirsipirtissä niin pukutilojen, kuin pöytien ja penkkien määrän suhteen.
Saunaisäntä Otto otti meidät ystävällisesti vastaan ja kertoi hieman löylyohjeistuksia. Näin aloitettiin tämänkertainen saunakokemus ja alun perinkin normaalin kahden tunnin sijaan oltiin varattu saunomisaikaa jopa neljä tuntia. Keskusteluille oli hyvin aikaa ennen saunomista, ja toki saunomisen ja paljuilun aikana. Lopuksi makkaranpaiston ohessa kävimme niin ajankohtaisia asioita kuin Saunasakin seuraavan kerran ohjelmaakin läpi. Makkaranpaistosta tosin tuli haasteellista. Tarjolla olleiden liian pitkien klapien johdosta oli vaikea saada tulia pysymään kamiinassa riittävästi. Hirsimökin terassin alta kaivettiin kaikki ylijääneet lyhyet laudanpätkät ja saatiin siten homma toimimaan, ja tulisen sinapin kylkeen kuuma makkara.
Itse savusauna oli todella miellyttävä kokemus, ja ennen kaikkea erikoinen rakennusratkaisu holvimaisella rakenteellaan. Löylynheitto holvimaisessa tilassa vaatii totuttelua. Vaikka saimme yleispriifin isännältä asiaan, niin kyllähän oppi kantapään kautta, tai tarkemmin olkapään kautta, piti ottaa. Sopiva lirkuttelu kiukaalle toi aivan upean pehmeät ja sopivan kosteat löylyt. Jos taas tuli kuupallinen viskaistua, niin löylyn ensipureman saaneet saivat nauttia vähän liiankin kipakasti. Tämän jälkeen kyllä muistui mieleen sopiva löylyveden liruttelu kiukaalle!
Saunan ulkopuolella oli kaksi terassiin upotettua paljua, joista toinen oli kylmä- ja toinen kuumavesiallas.
Ulkona oli myös peseytymismahdollisuus perinteisesti pesuvadilla ja olihan siinä tähän tarkoitukseen sopiva kuumavesipata.
Sauna oli tilava ja taisimme mahtua koko ryhmä sisälle samaan aikaan löylyihin. Savusauna oli sisältä pelkistetty ja lauteet vanhasta puusta rakennettuja. Löylyt, niin kuin edellä mainittu mainiot, kun sen veden käytön kiukaalle oikein taitoi.
Perinnesauna
Tästä tullaankin pohdintaan: mikä on perinnesauna? Lähtökohtaisesti ihminen on aina mielikuviensa vanki ja omakohtaisesti minulle mielikuva perinnesaunasta sisältää autenttisen vanhan tyylisen rakennuksen viimeistä ovensaranaa ja miljöötä myöten. Nyt savusaunan sisällä perinteitä oli kunnioitettu, mutta ulkopuoli ja pirtti edusti modernimpaa aikakautta. Näin ollen itselleni tuli hieman hämmentävä olo tästä vanhan ja uuden ajan sekoituksesta juuri tämän oman ennakkomielikuvani vuoksi. Olin tyytyväinen saunakokemukseen, mutta jäin pohtimaan perinnesaunan merkitystä. Vertailukohtaa ei tarvinnut nimittäin etsiä kaukaa. Ystävälläni on myöskin Sipoossa savusauna, jota voin käsi sydämellä kutsua perinnesaunaksi. Siinä on viimeisintä löylykauhaa ja saranaa myöten kunnioitettu perinteitä ja mennyttä aikakautta. Kaikki on 1900-luvun alun tyyliä. Tämä mielikuva oli tietysti omiaan vahvistamaan ennakko-odotuksiani Sipoonjoen perinnesaunasta.
Saunailta Sipoon Hindsbyssä oli onnistunut ja juttua riitti. Iltaa kohden tunnelma vain parani.
Voisin ehdottomasti tulla toistekin tähän saunaan, jossa on viikonloppuisin myös yleisiä vuoroja.
Perinnesauna sosiaalisessa mediassa:
@Instagram
@Facebook
Kuvia tämänkertaisesta reissusta