Kaksi uutista nousi mieleeni lyhyen ajan sisään. Ne olivat työikäisten mielenterveyden tukeminen (THL) ja nuorten henkisiin paineisiin vaikuttaminen (Yle). Molemmat huomion arvoisia asioita, jotka edustavat osaltaan eri ikäluokkiin kohdistuvaa mielenterveyden edistämistä. Molemmissa lähtökohtana oli pahoinvoinnin ja paineiden helpottaminen ennen kuin ne muuttuvat liian suuriksi ongelmiksi.
MASI-työn tahdon nähdä osana samaa kokonaisuutta, jossa työikäisten henkistä hyvinvointia tuetaan ja vähennetään pahoinvointia ”hyvän sään aikana”. Mielenterveyden edistäminen on nähdäkseni parhaita satsauksia, joita kansanterveyden eteen voidaan tehdä tässä ajassa. Oman henkisen hyvinvoinnin puolesta voimme jokainen tehdä ratkaisuja jokapäiväisessä elämässämme ja niiden toteuttamiseen on (uskoakseni) tarjolla vinkkejä enemmän kuin koskaan Suomessa. Nähdäkseni myös yleinen mielipideilmasto on avoimempi mielenterveyden haasteille kuin menneinä vuosina. Tarvettakin asialle on, sillä mielenterveyden syyt ovat työikäisillä suurin yksittäinen peruste työkyvyttömyydelle. Ne ohittivat tuki- ja liikuntaelimien sairaudet suurimpana työelämästä pois jäämisen syynä 2020. Masennus löytyy näiden syiden kärjestä.
Toinen hyvä näkökulma tuli Ylen uutisesta, jossa kokenut nuorisotyöntekijä nosti esiin kahdeksan keinoa, joilla nuorten paineita voitaisiin helpottaa. Sieltä bongasin etenkin tämän ajatuksen, että massojen ongelmia ei voida ratkaista terapialla. Erittäin tärkeä nosto. Terapia on eksaktia ja tavoitteellista vaikuttamista yksilön kognitiivisiin rakenteisiin. Sillä tavoin saadaan paljon hyvää aikaan, mutta tämän mittaluokan asioissa on syytä laajentaa näkökulmaa ja ulottaa vaikuttamiskeinot pahoinvoinnin kehitysketjussa linjaston alkupäähän. Kuten jutussakin todetaan ”ongelma on se, että mietitään, miten oireita vähennetään eikä keskitytä alkusyihin”.
Toivon myös MASI-työn osaltaan tuovan samankaltaista otetta vanhemmuuden ja isyyden käsittelyyn. Lasten syntymän jälkeinen aika on aikuisen elämässä herkkä vaihe, jossa monet aiemmin tutut asiat määritellään uudelleen ja elämä muuttuu monella tasolla pysyvästi niin käytännön kuin tunne-elämän tasolla. Tahtoisin nähdä työotteemme auttavan kaikkia sille suoraan tai välillisesti altistuvia löytämään oman tapansa toteuttaa itseään siten, että elämässä menestyy aiempaa paremmin ja toisaalta osuvan elämäntilanteeseen, jossa ongelmat eivät ole vielä mittakaavaltaan liian suuria.
Oma pyrkimykseni asiakastyössä on kutsua esiin ihmisen oma ääni. Kun se saadaan kuuluviin, pääsee elämässään ”repsikan paikalta kuskin penkille”, myös tyytyväisyys elämään lisääntyy tai ainakin ymmärrys tilanteeseen, ja tulee kenties tyyneyttä hyväksyä asioita, jotka eivät ole omien vaikutusmahdollisuuksien rajoissa. Niitähän lapsiperheen arjessa riittää ja tähänkin kehitykseen ihmisellä on valmiudet sopeutua.
Kun isyydestä tulee itse määritelty osa elämää, on sillä positiivisia vaikutuksia niin suhteessa omiin lapsiin kuin lapsen äitiin riippumatta parisuhdetilanteesta. Tahdon uskoa näin ja olen asiakaspalautteiden perusteella antanut itselleni luvan ajatella myös näin olevan. Samalla toiveikkuuteni kohdistuu kehitykseen, jossa tilanteet johtavat suotuisiin kasvu- ja elinoloihin, lisääntyneeseen elämänlaatuun sekä edelleen työkyvyn säilymiseen ja miksipä ei myös pariskuntien sovinnaiseen yhteiseloon.
Henri Hyttinen
vastaava työntekijä
MASI – Masennusoireisten perheiden isien tuki | Miessakit ry
Blogissa viitatut uutiset:
