Rikosasioiden sovittelu alkoi kokeiluna 1980-luvulla. Oikeuskäsittelyn rinnalle haluttiin silloin tarjota kohtaamista, kuuntelua ja molemminpuolisen ymmärryksen lisäämistä. Käräjäsalissa tämä harvoin toteutuu. Saatuja kokemuksia pidettiin niin arvokkaina, että sovittelusta säädettiin laki vuonna 2005.
Väkivaltaisten miesten rikosoikeudelliseen vastuuseen saaminen on ollut naisiin kohdistuvan väkivallan vastustajien keskeinen agenda jo 1970-luvulta alkaen aikaan, jolloin rikos- ja oikeusprosessin käynnistäminen ei aina ollut edes mahdollista. Moni asia, kuten lainsäädäntö ja yleinen tietoisuus kotiväkivallasta on viidessäkymmenessä vuodessa muuttunut, vai onko?
Lähisuhdeväkivallan sovittelua on kritisoitu siitä, että väkivallan uhrin oikeudet eivät toteudu sovitteluprosessissa. Mutta kuinka hyvin uhrin oikeudet toteutuvat sitten käräjäsalissa? Rikosilmoituksen tekeminen ei aina johda siihen, että syyllinen joutuisi oikeuteen. Tuomion antaminen perustuu näyttöön. Oikeus joutuu arvioimaan todisteiden riittävyyttä kahdenkeskisestä väkivaltatilanteesta. On myös tilanteita, joissa molemmat puolisot ovat käyttäneet väkivaltaa toisiaan kohtaan ja ovat siitä syytettyinä. Oikeuskäytäntöön kuuluu se, että rikoksesta syytetyllä on oikeus puolustautua ja kiistää syyte. Jos väkivaltaisesti käyttäytyneellä ei ole syyllisyyden tuntoa, voi tuomiolla olla merkitystä hänelle, mutta ei suinkaan aina. Oikeudessa rikoksesta syytetyn ei tarvitse myöntää tekoaan tai ottaa vastuuta teostaan – eikä hän välttämättä niin tee, vaikka saisi tuomionkin. Yleisin rangaistus lähisuhdeväkivallasta on sakkotuomio. Jos pariskunta asuu samassa osoitteessa ja he jatkavat yhteiseloa, sakkotuomio kohdistuu myös väkivallan uhriin asuttaessa yhteistaloudessa.
Stakesin vuonna 2004 tekemä tutkimus kertoo, että sovittelun sopivuutta lähisuhdeväkivaltarikokseen ei ratkaise väkivallan lievyys tai vakavuus, vaan osapuolten sosiaaliset, taloudelliset ja henkiset voimavarat. Kaikille sovittelu ei sovellu eikä sitä kaikille tarjota. Ainoastaan viranomainen voi tehdä aloitteen lähisuhdeväkivallan sovittelusta. Sovittelutoimisto arvioi sovittelun aloittamista tapauskohtaisesti. Lähisuhdeväkivallan sovittelu aloitetaan uhrin turvallisuus huomioiden yksilötapaamisella. Sovittelijat ovat kokeneita lähisuhdeväkivaltaan erityiskoulutettuja vapaaehtoisia, jotka toimivat sovittelutoimiston ohjauksessa. Väkivaltaa ei tule sovitella, jos väkivalta on ollut toistuvaa. Sovittelu tulee keskeyttää, jos toinen osapuoli peruuttaa suostumuksensa, tai jos osallistuminen ei ole vapaaehtoista, tai jos sovittelun osapuoli ei ymmärrä sovittelun ja siinä tehtävien ratkaisujen merkitystä. Mikään järjestelmä tai toiminta ei koskaan ole täydellinen. Lähisuhdeväkivallan sovittelu ja siihen liittyvä kriteeristö ovat toimijoidensa jatkuvan kehittämistyön kohteena.
Jos sopimukseen ei päästä, se ei suinkaan tarkoita sitä, että sovitteluprosessi olisi täysin merkityksetön osallistujille. Joissain tapauksissa sovittelu voi olla inhimillinen lisä oikeuskäsittelylle. Sovittelu ja oikeusprosessi eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Syyttäjän on mahdollista nostaa syyte sovitellustakin lähisuhdeväkivaltarikoksesta. Naisuhrien toipumisen ja väkivaltaisesta suhteesta irtautumisen edellytyksenä on vaadittu riittäviä tukipalveluita ja asianmukaista oikeusprosessia. Kaikki naiset eivät kuitenkaan ole valmiita irtautumaan väkivaltaisesta suhteesta. Naisten tukipalveluissa työskentelevät ovat kertoneet asiakkaidensa kokemusten sovittelusta ”olevan kylmääviä”. On hyvin mahdollista, että niiden, joilla on parempia kokemuksia sovittelusta ei tarvitse hakeutua naisuhrien tukipalveluihin. Ohjaus tukipalveluihin, myös Lyömättömään Linjaan, voi olla keskeinen osa sovitteluprosessia.
On monenlaista väkivaltaa ja on erilaisia väkivallan tekijöitä. Väkivallan tekijät voivat suhtautua eri tavoin omaan syyllisyyteensä. Joillekin sovittelu on parempi interventio väkivallan katkaisemiseksi, joillekin oikeusprosessi ja joillekin näiden yhdistelmä. Jos lähisuhdeväkivaltatapausten sovittelusta luovuttaisiin kokonaan, menetettäisiin paljon sovitteluprosessiin liittyvää hyvää kohtaamista ja kuulluksi tulemista.
Roope Karjalainen
väkivaltatyöntekijä
Lyömätön Linja | Miessakit ry
