Suomalaisen lähisuhdeväkivaltatyön historia alkaa naisten ja lasten auttamisesta muun muassa ensi- ja turvakodeissa. 30 vuoden aikana Suomessa on autettu myös lähisuhteissaan väkivaltaisesti käyttäytyneitä miehiä. Väkivaltaa käyttäneille naisille on ollut apua tarjolla Maria Akatemiassa jo 20 vuoden ajan. Hannele Törrönen tutki naisten tekemää väkivaltaa Ensi- ja turvakotien liiton projektissa 2004–2008, josta julkaisu: Vaiettu Naiseus – Ajatuksia naisen väkivallan tunnistamisesta nimeämisestä ja hoitamisesta. Väkivaltaa kokeneita miehiä on autettu Miessakeissa vuodesta 2016 lähtien.
Näiden vuosikymmenten aikana avunhakijoista on opittu paljon. Muun muassa, ettei kuva patriarkaalisesta mieshirviöstä, joka alistaa vaimonsa nyrkin ja hellan väliin pidä paikkaansa tässä joukossa. Apua hakevat miehet tuntevat syyllisyyttä, häpeää, ovat ahdistuneita ja avuttomia toimittuaan väkivaltaisesti. Miehen yritys ratkaista riitoja on ollut vetäytyminen keskustelusta ja tilanteiden sietäminen, kunnes painekattila pursuaa yli. Miessakit ry:n Lyömättömässä Linjassa käymme miesten kanssa läpi väkivaltatilanteita, riitoja ja stressin aiheuttajia. Naisten ja lasten pelkoa ja kokemusta pyritään sanoittamaan. Tavoitteena on miehen avoimempi sanallinen vuorovaikutus ja mustavalkoisten tilannetulkintojen purkaminen. Pohdimme yhdessä, kuinka olla parempi puoliso ja isä. Miehille, jotka miettivät omaa toimintaansa ja avun hakemista, olemme koonneet verkkoon Lähisuhdeväkivallan ehkäisykurssin. Kurssi soveltuu materiaaliksi kaikille aiheesta kiinnostuneille tai ammatissaan lähisuhdeväkivaltaa kohtaaville.
30 vuotta sitten lähisuhdeväkivallan tekijätyössä lähdettiin ajatuksesta: mies auttaa miestä. Tiedetään, että miehet hakeutuvat naisia heikommin avun piiriin. Samalla on havaittu, että miehet kyllä löytävät palvelun, joka on selkeästi heille osoitettu. Tästä on esimerkkejä Miessakkien lisäksi muun muassa Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työssä ja Miesten kriisikeskuksessa.
Lähisuhdeväkivaltatyössä tavoitteena täytyy olla kaikenlaisen lähisuhdeväkivallan vähentäminen. Siksi on tärkeää, ettei väkivallan eri osapuolille suunnattu apu ole yksipuolista tai toistaan poissulkevaa. Huomiota ja resursseja tulee suunnata samanaikaisesti naisille, lapsille, miehille, muunsukupuolisille, nuorille, ikääntyneille ja eri kulttuuritaustan omaaville, huolimatta siitä ovatko he väkivaltaa kokeneet tai sitä tehneet.
***
Helsingin kaupunki järjestää vuosittain lähisuhdeväkivaltaan liittyvän kampanjan. Vuonna 2022 Viisi sormea -kampanja herätti lapsia ja nuoria tunnistamaan itseensä kohdistuvaa väkivaltaa. Tänä syksynä tavoitteena on auttaa aikuisia tunnistamaan paremmin lähisuhdeväkivalta, jota he itse käyttävät. Kampanja riisuu rohkeasti käsityksiämme lähisuhdeväkivallan tekijöiden yksipuolisesta joukosta. Kuka tahansa meistä voi jossain elämäntilanteessa syyllistyä lähisuhdeväkivaltaan. Siinä hetkessä on tärkeintä tunnistaa asia, ottaa vastuu omasta toiminnasta ja hakeutua tarvittaessa avun piiriin. Apua on tarjolla väkivallan kaikille osapuolille sukupuolesta, iästä ja teosta riippumatta. Rakaskin ihminen voi satuttaa.
2023 kampanjan tiedote | www.hel.fi/viisisormea | #viisisormea
Matti Kupila
vastaava väkivaltatyöntekijä
Lyömätön Linja | Miessakit ry
