Lastenvalvojalla on keskeinen avustava rooli, kun lapsiperheen vanhemmat eroavat. Valitettavasti lastenvalvojan toimenkuvaan ja hänen luonaan asiointiin liittyy usein vääriä ennakkokäsityksiä niin isillä kuin äideilläkin. Tästä syystä lastenvalvojan palveluita saatetaan jopa vältellä. Voi käydä myös niin, että sopimusasioista tietoisempi vanhempi manipuloi sopimista omaksi hyödykseen. Riitaisassa tilanteessa uhkana on myös, että ilman vahvistettua sopimusta etävanhempi jää heikompaan asemaan.
On sekä vanhempien että lasten etu, että lapsia koskevat asiat on sovittu huolellisesti kirjallisessa muodossa. Sopiminen luo turvallisen perustan eron jälkeiselle arjelle, kun esimerkiksi lapsiin liittyvät aikataulut ja elatusasiat ovat selkeitä. On siis syytä oikoa joitain yleisiä lastenvalvojaa koskevia harhaluuloja.
Lastenvalvoja ei ole tuomari eikä päättävä elin. Lapsia koskevia sopimuksia laadittaessa valvojan tehtävä on nimenomaan avustaa ja neuvoa vanhempia sopimusten teossa. Tämän lisäksi valvojan tehtävänä on varmistaa, ettei sopimus ole lasten edun vastainen. Lasten asioista sopiminen perustuu ensisijaisesti vanhempien yhteistyöhön. Lastenvalvojan luokse ei siis kannata mennä riitelemään, ja sopimustapaamiseen kannattaa mennä mieluiten silloin, kun sopimuksen sisällöstä ollaan suurelta osin samaa mieltä.
Sopimuksen yksityiskohtia pohdittaessa kannattaa turvautua lastenvalvojien neuvontaan, jota tarjotaan päivystysnumeroissa tai sopimustapaamista edeltävissä konsultaatioistunnoissa. Sopimisesta on saatavilla lisätietoa myös muun muassa apuaeroon.fi-verkkosivuilla.
Jos sopimuksen sisältöä tai käytännön vaikutuksia ei ymmärrä tai hyväksy, ei sopimusta kannata allekirjoittaa. Erotilanne on harvoin tasatahtinen. Se vanhempi jolle ero on tullut yllätyksenä ja/ tai ei-toivottuna, ei välttämättä ole valmistautunut miettimään käytännön asioita, saati oikeassa mielentilassa ymmärtämään sopimuksen sisältöä.
Jos näkemykset eivät kohtaa, voivat vanhemmat neuvotella asioista ohjatusti joko perheasioiden sovittelussa tai tuomioistuinavusteisessa sovittelussa eli Follossa. Lapsia koskevat asiat kannattaa viedä oikeuteen vasta, jos sovittelu ei yrityksistä huolimatta onnistu. On hyvä tietää, että oikeuskäsittely on hidas, tulee kalliiksi, ei välttämättä johda kumpaakaan osapuolta tyydyttävään lopputulokseen, eikä myöskään paranna vanhempien välejä.
Kun sopimuksen yksityiskohdista on päästy sopuun, lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jolloin siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli jompikumpi vanhemmista ei noudata esimerkiksi tapaamisten sovittua toteutumista, voidaan asiassa hakea täytäntöönpanoa käräjäoikeudelta. Käräjäoikeus voi määrätä rikkojaosapuolen noudattamaan sopimusta sakon uhalla.
Sopimuksen voi tehdä joko määräaikaiseksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Määräaikaisuus voi olla suositeltavaa, jos tiedossa on muutoksia elämäntilanteeseen tai olosuhteisiin. Jos sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, se pätee, kunnes lapsi on täysi-ikäinen, ellei sitä neuvotella uusiksi tai viedä oikeudessa ratkaistavaksi.
Lastenvalvoja siis toimii vanhempien tiedollisena tukena ja sopimusten vahvistajana vaikeassa elämänvaiheessa, sekä pyrkii varmistamaan lasten edun toteutumisen. Mönkään menneen parisuhteen solmukohtien ruotiminen ja kitkerät luonnetodistukset puolisosta eivät kuulu lastenvalvojan toimistoon.
Sopimuksen sisällöstä neuvotteluun kannattaa varautua miettimällä omat tavoitteet mahdollisimman selkeiksi ja realistisiksi. Sopimuksen laatimistilaisuuteen on parasta mennä pääkohdiltaan varsin valmiin ehdotuksen kera.
Christer Nuutinen
erotyöntekijä
Erosta Elossa | Miessakit ry
