Vuosi 2024 kulkee jo kovaa vauhtia kohti kevättä ja mies-, isä- ja poikatyön verkoston vuoden ensimmäinen kokous on jo nurkan takana. Uuden vuoden alussa ja ennen verkoston seuraavia tapaamisia on kuitenkin hyvä katsoa taaksepäin ja koota yhteen viime vuoden kokousten satoa.
Vuonna 2023 verkosto kokoontui neljä kertaa keskustelemaan mies-, isä- ja poikatyön kentän ajankohtaisista ilmiöistä. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa verkoston vieraana oli Poliisin Ankkuritoiminnan Mikko Pennanen ja Janne Korhonen. Ankkuritoiminnan tarkoituksena on vähentää ja ennalta estää nuorten tekemiä rikoksia ohjaamalla nuoria avun ja tuen piiriin. Toiseen kokoukseen vieraaksi saapui Antti Palmu Peluuri-palvelusta, joka pyrkii vähentämään ja ehkäisemään pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia, taloudellisia sekä terveydellisiä haittoja tuottamalla tuki-, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä välittämällä tietoa peliongelmasta, sen ehkäisystä ja hoidosta. Kolmannessa kokouksessa verkoston vieraana kävi Helsingin yliopiston tutkija Emilia Lounela, joka puhui incel-ilmiöstä. Incel-termillä (lyhenne sanoista involuntary celibacy) viitataan tahdonvastaiseen selibaattiin, ja Lounela on tutkinut verkon incel-yhteisöjä ja niissä esiintyviä naisvihan, ekstremismin ja maskuliinisuuden muotoja. Vuoden viimeistä kokousta vietettiin vapaamuotoisen keskustelun parissa, jonka aikana käsiteltiin muun muassa tuoreita STEA-avustusehdotuksia.
Viime vuoden kokouksissa käsitellyt teemat liittyivät monella tapaa erityisesti poikien ja nuorten miesten kohtaamiin haasteisiin yhteiskunnassa. Ankkuritoiminnan asiakkaista tavallisesti noin 60 % on poikia ja 40 % tyttöjä, ja rikoksista etenkin ryöstöjen kohdalla pojat ovat selvästi yliedustettuina. Peluurin asiakkaiden sukupuolijakauma noudattaa samaa kaavaa: asiakkaista 64 % on miehiä, ja etenkin nuorten miesten pelaaminen näyttäytyy palvelussa tyypillisenä ongelmana. Samoin incel-ilmiön käsitetään lähtökohtaisesti koskevan nimenomaan nuoria miehiä.
Poikien ja nuorten miesten kokemia haasteita on tärkeää käsitellä myös verkostomme kaltaisissa konteksteissa, sillä ilmiöt ovat vakavia. Esimerkiksi Peluurin tietojen mukaan ongelmapelaajilla on 15-kertainen itsemurhatodennäköisyys, ja masennus ja uhkapelit muodostavat erityisen vaarallisen yhdistelmän. Incel-kulttuuri elää vahvasti verkossa, mutta Lounelan mukaan sen vaikutukset usein vuotavat verkon keskustelupalstoilta tosielämään ja jopa politiikan areenalle. Samoin nuorten tekemät rikokset ja jengiytyminen ovat olleet vahvasti esillä julkisuudessa.
Mikä kokouksissa käsiteltyjä nuorten miesten haasteita selittää? Keskusteluissa nousi esiin etenkin viiteryhmän merkitys nuorille. Ankkuritoiminnassa on huomattu, että rikollisuuden ympärille muodostunut porukka tarjoaa nuorille viiteryhmän ja identiteetin. Nuoret miehet eivät myöskään päädy incel-yhteisöihin vain ideologian houkuttelemana, vaan esimerkiksi Lounelan haastattelemat incel-miehet ovat alun perin etsineet itselleen yhteisöä ja yhteenkuuluvuutta. Miehet ovat omaksuneet inceliyteen liittyvät haitalliset ajatustavat vasta jälkeenpäin. Myös peliriippuvuuden taustalla voi olla yksinäisyyttä, ja pelaaminen totuttaa ihmiset jo pienestä pitäen nopeisiin impulsseihin ja niiden jahtaamiseen – ihmissuhteiden ja yhteenkuuluvuuden hinnalla.
Oleellista niin nuorten, pelihaitoista kärsivien kuin incel-miesten kanssa työskennellessä on tietenkin se, miten heidät kohdataan. Ankkuritoiminnassa nuoret pyritään kohtaamaan jo varhaisessa vaiheessa ja mikä tärkeintä samalla kohdataan myös nuoren perhe. Poliisit korostivat myös sitä, että nuorten mieli ei muutu yhdellä kohtaamisella, vaan heidän kanssaan tarvitaan monta kohtaamista ja pitkäjänteistä vierellä kulkemista. Miesten kanssa on hyvä puhua asioista suoraan: Peluuri-palvelussa suositellaan, että asiakastyötä tekevät kysyvät suoraan asiakkaan suhteesta rahapeleihin. Lounela taas totesi, että incel-miesten kohtaaminen vaatii erityistaitoja, valtavasti kärsivällisyyttä sekä kykyä haastaa miesten käsityksiä maailmasta keskusteluyhteyttä rikkomatta.
Poikien ja miesten kohtaamista ohjaavat usein erilaiset mielikuvat ja ennakko-odotukset, jotka saattavat luoda säröjä keskusteluyhteyteen. Tapaamisissa nousi esiin se, miten miehiä usein pidetään vaikeina tai väkivaltaisina ja miten tällaiset leimat vaikuttavat miesten halukkuuteen ja valmiuteen tehdä yhteistyötä heitä kohtaavien ammattilaisten kanssa. Kohdataanko rötöstelevä nuori vain rikollisena heittiönä vai niin virheisiin kuin hyvään kykenevänä miehen alkuna? Ovatko incel-miehet lähtökohtaisesti naisia vihaavia luusereita vai apua, tukea ja yhteyttä kaipaavia ihmisiä?
Verkoston tapaamisissa poikien ja miesten kohtaaminen on kestoaihe, mutta tärkeää on myös ammatillisten toimijoiden keskinäinen kohtaaminen ja yhteydenpito. Esimerkiksi Poliisin Ankkuritoiminnan työntekijät ilmaisivat, että pääkaupunkiseudulla järjestöjen tuottamat palvelut ovat poliisille valitettavasti varsin tuntemattomia, ja he toivoivat verkostoon tutustumisen luovan uusia kontakteja. Samoin järjestökentän toimintojen hankepohjaisuus saattaa haitata yhteistyötä – rahoituksen loppuessa loppuu usein myös yhteistyö ja tieto tästä ei tavoita kaikkia toimijoita.
Mies-, isä- ja poikatyön verkosto vastaa osaltaan haasteeseen kutsumalla säännöllisesti koolle toimijoita monenlaisista eri taustoista, kuten järjestökentältä, seurakunnista, kaupungin perhepalveluista, oppilaitoksista ja tutkimuspuolelta. Sektorirajat ylittävä verkostoituminen tarjoaa tilaa jakaa työstä nousevia käytäntöjä, osaamista ja huomioita ajankohtaisista ilmiöistä kentän työntekijöiden kesken – värikästä keskustelua unohtamatta.
Verkostoon ovat tervetulleita kaikki miesten, isien ja poikien kanssa työtä tekevät. Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan verkoston toimintaan, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen.
Timo Syrjälä
järjestösihteeri
Miessakit ry
Blogi pohjautuu mies-, isä- ja poikatyön verkoston tapaamisissa käytyihin keskusteluihin. Verkosto on teemoitetuissa tapaamisissa kokoontuva, moninaisista taustoista tulevien toimijoiden ryhmä. Verkoston tavoitteena on jakaa asiantuntemusta ja kehittää yhteistyössä mieskohderyhmien kohtaamisen tilaa alueella.
