Ystävyyssuhteilla ja sosiaalisilla verkostoilla on ollut tärkeä merkitys ihmisen hengissä pysymiselle kautta historian. Miessakkien Lyömättömän Linjan asiakkaat kertovat usein omasta elämäntilanteestaan niin, että sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt ja ystävyyssuhteet etääntyneet. Aggressiivinen käyttäytyminen lähisuhteissa voi olla este myös ystävyyssuhteiden syntymiselle tai niiden jatkumiselle.
Miesten ja naisten ystävyyssuhteet ovat joidenkin tutkimusten mukaan luonteeltaan hiukan erilaisia. Naisten ystävyyssuhteissa korostuu enemmän yhteenkuuluvuuden tunne, itsestä avautuminen ja läheisyys, kun taas miesten ystävyyssuhteet perustuvat enemmän toimintaan ja ystävyyden tuottamaan sosiaaliseen merkitykseen. Edellisessä työpaikassani naispuolinen työkaveri totesi, että hänen miehellään on aina joku ystävä, jolta voi kysyä tietokoneen, auton tai muun laitteen toimintaan liittyvästä ongelmasta. Mutta kuinka monella miehellä on sellainen ystävä, jolle soittaa silloin, kun on kadottanut oman elämän tai käyttäytymisensä hallinnan?
Olemme Lyömättömässä Linjassa tunnistaneet sosiaalisen avautumisen ja ongelmista puhumisen tärkeyden. Käsittelemme asiakastapaamisissa väkivallan lisäksi miehen koko elämäntilannetta ja eri elämänalueisiin liittyviä vaikeuksia, stressitekijöitä, päihteitä, parisuhdetta, läheisverkostoa, asuinoloja ja työelämää. Vaikeuksilla on jostain syystä tapana kasautua ja väkivalta on harvoin ainoa ongelma Lyömättömän Linjan asiakkaan elämässä. Työntekijän kanssa puhuminen voi antaa alkusysäyksen puhua henkilökohtaisista asioista myös omien ystävien ja läheisten kanssa. Puhuminen lisää psyykkistä hyvinvointia ja hyvinvoinnin lisääntyminen vähentää riskiä käyttäytyä väkivaltaisesti parisuhteen haastavissa konfliktitilanteissa. Oman väkivaltaisuuden tunnistaminen, tunnustaminen ja sen seurausten näkeminen ei ole niitä helpoimpia puheenaiheita väkivaltatyöntekijän kanssa – saati sitten ystävien.
Joskus on esitetty, että yli puolet suomalaisista miehistä olisi vailla luotettavaa ystävää tai että suomalaisella miehellä olisi vain 0,7 ystävää. Tähän liittyen on sanottu, että miehellä pitäisi olla seitsemän sellaista läheistä ystävää, jotka tietävät mitä tälle kuuluu. Jos murheet veisivät miehen mennessään, olisi reilua, että arkkua kantavilla ystävillä olisi tieto kuolemaan johtaneista syistä. Tuo on karu perustelu vakavalle asialle. Omista vaikeuksista puhuminen voi kuitenkin syventää ystävyyssuhdetta ja hyödyttää molempia osapuolia. Mielenkiintoinen piirre on, että kolmannen tai neljännen ystävän kohdalla tapa puhua omista ongelmista voi alkaa muuttua ja ongelmaan liittyvä ahdistus vähentyä. Puheeseen tulee enemmän pohdintaa erilaisista mahdollisuuksista ja ongelmanratkaisumalleista. Hädässä ei kannata unohtaa ystävää.
Roope Karjalainen
väkivaltatyöntekijä
Lyömätön Linja | Miessakit ry
