Valitse sivu

Tässä tekstissä käytän termiä psykologinen väkivalta kaikesta verbaalisesta, henkisestä ja tunteisiin vaikuttavasta ei-fyysisestä väkivallasta. Tekstissä pyrin kuvaamaan harkittuja tekoja, kylmää väkivaltaa. Pieni osa väkivaltaa käyttävistä toimii tietoisesti ja harkiten. Reaktiivinen ja niin sanottu kuuma väkivalta on yleisempää ja voi olla samankaltaista. Erotuksena se, että kylmää väkivaltaa käyttävä ei tunne juurikaan katumusta, eikä siitä syystä näe tarvetta muuttaa käytöstään.

Parisuhteissa tapahtuva psykologinen väkivalta on usein asiakkailleni eniten ongelmia aikaansaava väkivallan muoto. Mustelmia ei jää ja silti seuraukset ovat pitkäkestoisia ja moninaisia.

Väkivallan käyttäjän toimintatapoja

Tunteilla leikkiminen ja manipulointi

Hyvät älylliset tunnetaidot ja puhelahjat yhdistettynä heikkoon empatiaan mahdollistavat manipuloinnin. Psykologista väkivaltaa tietoisesti käyttävän tunteet eivät ole aitoja ja reaktiivisia/ affektiivisia, vaan älyllistettyjä ja opeteltuja. Tekijä muovaa kohteen psyykkistä tilaa omilla tunnereaktiolla aikaansaaden ristiriitaisuutta, epäselvyyttä tai vahvoja tunteita. Tällöin puolustautuminen on vaikeaa.

Niin aggression kuin avuttomuuden tunteita voidaan käyttää manipuloimiseen. Itku sopivassa paikassa riisuu puolustusmekanismit. Mikäli avuttomuuden tunteet eivät tuo haluttua lopputulosta, raivo ja viha ovat tapoja saada valta kokijan tunteisiin.

Uhriutuminen on psykologista väkivaltaa käyttävän yleinen tapa ajaa tilannetta haluamaansa suuntaan. Jos kokija oppii tunnistamaan esimerkiksi epäaidon itkun ja kykenee asettamaan rajoja, tekijä voi syyttää kokijaa epäempaattiseksi ja väkivaltaiseksi. Samoin tunteisiin vetoavat tarinat, keksityt draamat, kivut ja sairaudet voivat toimia manipuloinnin välineinä.

Kaksoisviestintä

Psykologista väkivaltaa käyttävän olemus voi olla hyväntahtoisuutta korostava, mutta sanat loukkaavia; persoonaan, ystäviin ja sukulaisiin tai mielenkiinnon kohteisiin kohdistuvia ilkeämielisiä kommentteja.

Ristiriitaisen viestinnän, epämääräisten vihjausten tai suorien loukkauksien tavoite on aikaansaada hämmennystä. Mitä absurdimpi syytös tai väite, sen suurempi on sen aiheuttama tunnereaktio. Kun väkivaltaa kokeva alkaa epäillä omaa harkintakykyään tai itsessä herännyt tunne on suuri tai ristiriitainen, on manipulointia helpompi jatkaa.

Tekojen kieltäminen ja syyllistäminen

Psykologista väkivaltaa käyttävä voi pyrkiä kääntämään tilanteet katolleen. Se mitä hän on itse sanonut, tehnyt tai jättänyt tekemättä, onkin kokijan tekoja tai sanoja. Teon totaalinen kieltäminen ja kokijan syyttäminen vainoharhaiseksi, ovat tapoja pyrkiä sekoittamaan kokijan mieli. Kun todistaa ja kuulee toistuvasti, ettei oma kokemus pidä paikkaansa, psyyke alkaa ajan myötä rakoilla.

Väkivallan tekijä pyrkii usein katkomaan kokijan suhteet muihin ihmisiin. Manipulointi on helpompaa, mikäli terveitä ihmissuhteita ei ole. Väkivaltaisesta tilanteesta pois päästäkseen kokija voi jättää itselle tärkeitä asioita pois elämästään tai pyytää anteeksi, vaikka tälle ei olisi tarvetta. Turha anteeksipyyntö antaa tekijälle jatkossa oikeutuksen jatkaa väkivaltaa.

Psykologista väkivaltaa käyttävältä itseltään ei kuule anteeksipyyntöä. Poikkeuksena tilanteet, joissa väkivaltaisuus on tullut selkeästi näkyväksi. Tällöin kyseessä on ainoastaan lisäajan ostaminen teeskennellyllä epäaidolla anteeksipyynnöllä, ilman katumusta tai aikomusta muuttaa toimintaa jatkossa.

Pommitustaktiikka

Kun kokija yrittää vastata esimerkiksi kuulemaansa syytökseen, hän ei ehdi lauseen loppuun, kun päälle tulee vyöry uusia syytöksiä, mitä hän on joskus tehnyt, sanonut tai jättänyt tekemättä.

Puolustautuminen on lähes mahdotonta, kun mukaan vedetään kiihtyvällä tahdilla uusia asioita, tilanteen ulkopuolisia ihmisiä tai aikaisemmin tapahtuneita, mahdollisesti jo kertaalleen selvitettyjä asioita.

Miten suojautua väkivallalta

Omaa tunnetilaa ja yleisesti olotilaa on hyvä opetella kuuntelemaan. Pidä huoli perustarpeiden täyttymisestä. Väsynyttä ja stressaantunutta on helpompi manipuloida. Pidä tärkeät ihmiset lähellä. Mikäli muiden ihmisten seurassa on helppoa sanoa mielipide, muistat keskustelujen sisällön, pysyt mukana keskustelussa ja osaat perustella asiasi, vaikka olisit muiden kanssa eri mieltä, mutta mahdollisen väkivaltaa käyttävän puolison kanssa asia on toisin, voi kyse olla psykologisesta väkivallasta.

Mikäli puoliso ei kykene ymmärtämään tekojensa seurauksia ja hae apua, voi suhteen päättäminen olla ainoa tapa ratkaista tilanne. Valitettavan usein psykologista väkivaltaa käyttävä voi tällaisessa tilanteessa uhata esimerkiksi itsemurhalla tai kostolla. Näissä tilanteissa ammattilaisen apu on usein paikallaan.

Jussi Pekkola
väkivaltatyöntekijä
Väkivaltaa Kokeneet Miehet | Miessakit ry