Nuorena saattoi ajatella saavansa ja pääsevänsä. Keski-iässä alkaa ajatella, pääseekö eläkkeelle, saako sitä, ja kuinka paljon.
Tapasin hiljattain synnyinmaassaan parikymmentä vuotta työskennelleen ja myöhemmin Suomessa parikymmentä vuotta yrittäjänä työskennelleen miehen, joka oli jäämässä eläkkeelle. Kela oli tässä tilanteessa ilmoittanut vähentävänsä hänen kansaneläkkeestään summan, jonka hänen Kelan tulkinnan mukaan pitäisi saada synnyinmaansa eläketurvasta. Päätökseen ei vaikuttanut se, että mies oli tullut Suomeen pakolaisena ja hänen synnyinmaansa ei kaverille todennäköisesti mitään eläkettä maksa.
Terveet Kädet -yhtyeen kappale ”Minä haluan paljon rahaa” kiteyttää kenties nykyajan individualistisesta kulttuurista jotain oleellista. Suomen eläkejärjestelmässä yksilön ahneus on pyritty valjastamaan yhteisen edun palvelukseen lakisääteisillä, työuran mittaan tulojen mukaan määrittyvillä eläkemaksuilla. Aikuisiällä Suomeen tulevilla maahanmuuttajilla tämä eläkekertymä järjestelmään jää useimmiten pienemmäksi kuin kansallisia työmarkkinoita koko uransa harrastaneilla, mutta he maksavat silti järjestelmän mukaiset eläkemaksut. Tällä tavalla ajateltuna 30–40-vuotiaana Suomeen muuttaneet rahoittavat eläkejärjestelmää suhteellisesti suuremmalla osuudella kuin Suomessa koko työuransa tehneet. Tämä toki edellyttää sitä, että töitä on.
Yksilötason eläketurvaan Suomessa tehty lyhyt työura ei välttämättä vaikuta, koska eläkettä on erilaisten sopimusten perusteella mahdollista saada maista, joissa on työskennellyt. Tapaamani pakolaismiehen esimerkki tosin kertoo, että asia ei aina ole ongelmaton. Ongelmattomia eivät aina ole Ruotsista Suomeen tai Suomesta Espanjaan maksetut eläkkeetkään. Vaihtoehtoina ovat yksilötasolla myös yksityiset eläkevakuutukset tai muutoin itse hankittu eläketurva. Näiden hankkiminen edellyttää usein kohtuullisen hyvää tulotasoa tai yksilön itse hankkimaan eläketurvaan perustuvaa järjestelmää. Erilaiset järjestelmät joka tapauksessa hankaloittavat eläkkeelle tähtäävän vapautta tehdä valintoja.
Eläke on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa. Paitsi että sen kuuluisimman Keken eläketilanteesta en tiedä, hän ei taida asua virallisesti Suomessa. Hänellä on ehkä paljon rahaa.
Heikki Parviainen
koordinaattori
Vieraasta Veljeksi | Miessakit ry
