Ylivelkaantumisesta juontuva häpeä voi johtaa kielteisiin uskomuksiin itsestä ja viivästyttää avun hakemista. Ylivelkaantuneille yrittäjämiehille suunnatussa Konkkaronkka-toiminnassa opetellaan myötätuntoa itseä kohtaan ja tunnistetaan vahvuuksia, joilla ponnistaa tilanteesta eteenpäin.
Konkurssiin ja ylivelkaantumiseen liittyy yhä häpeää, vaikka ne koskettavat yhä useampia yrittäjiä. Konkurssien ja uusien maksuhäiriöiden määrät rikkovat ennätyksiä. Yrittäjyys voidaan kokea niin keskeiseksi osaksi minuutta, että yritystoiminnan vastoinkäymiset tuntuvat siltä kuin olisi epäonnistunut ihmisenä. ”Oli helpottavaa päästä puhumaan avoimesti asioista, joita usein me miehet häpeämme tai jätämme kertomatta jopa lähipiirillemme,” kertoo Konkkaronkka-hankkeen ohjattuun vertaisryhmään osallistunut Erkki. Yrittäjämies saattaa kokea, että hänen omat puutteensa tai virheensä ovat johtaneet yritystoiminnan alamäkeen. Jatkuva häpeä, itsekriittisyys ja itseä mitätöivä sisäinen puhe eivät jätä tilaa itsemyötätunnolle.
Vetäytymällä suojaan häpeältä
Negatiivinen, itseä mitätöivä ja syyllistävä sisäinen puhe voi johtaa vetäytymiseen. Itsekriittisyys vinouttaa tapaa tulkita muiden ihmisten käyttäytymistä – myös he näyttäytyvät kriittisinä ja tuomitsevina. Tällöin sosiaalisten tilanteiden välttely voi toimia keinona suojautua kelvottomuuden kokemuksilta. Pitkittyessään häpeän tunne voi johtaa arvottomuuden tunteeseen ja lamautumiseen, jolloin kynnys avun hakemiseen nousee.
Häpeästä toipumiseen tarvitaan näkyväksi ja kuulluksi tulemista sekä hyväksyntää. Oivallus siitä, että ryhmässä on muita samankaltaisessa tilanteessa olevia, jotka jakavat samoja kokemuksia, helpottaa usein oloa. Myös Erkki koki vertaisuuden voimavarana: ”Se että löytyy muitakin, joilla on samat ongelmat, ahdistukset ja laskupinot, auttaa ymmärtämään, että kenelle tahansa voi käydä samoin.” Tarve kuulua joukkoon on yksi meidän perustarpeistamme.
Häpeä on tarpeellinen tunne
Häpeä liittyy sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja saa meidät pohtimaan toimintaamme suhteessa muihin ihmisiin. Vääränlaisessa häpeässä ihminen sen sijaan syyttää itseään sellaisistakin asioista, joihin hän ei itse pysty vaikuttamaan. Itsensä syyllistäminen heikentää itsetuntoa ja lisää riskiä masennukseen. Konkkaronkan vertaisryhmissä opetellaan yhdessä hyväksymään mennyt ja suunnataan katse tulevaan sekä niihin asioihin, joihin voi tässä hetkessä vaikuttaa. Virheiden sijaan pysähdytään tunnistamaan onnistumiset ja voimavarat, joiden avulla on selviytynyt vaikeassa tilanteessa tähänkin asti.
Itsemyötätuntoa on ymmärtää, että jokainen ansaitsee voida hyvin. Se on myös anteeksiantoa ja ymmärrystä itseään kohtaan. Kun opimme myötätuntoa itseämme kohtaan, opimme tunnistamaan, käsittelemään ja hyväksymään keskeneräisyyttä, joka kuuluu ihmisenä olemiseen. Itsensä arvostaminen ja menneisyyden hyväksyminen on tehokkain tapa vähentää häpeää ja mahdollistaa myönteisen muutoksen. Konkkaronkka tarjoaa ajan ja paikan pysähtyä tarkastelemaan omaa jaksamista ja etsimään työkaluja, joiden avulla tilanteesta on mahdollista päästä eteenpäin.
Tommi Huhtaniemi
hankekoordinaattori
Konkkaronkka | Miessakit ry
