Miessakit ry:n kehittämispäällikkö Peter Peitsalo kuvaa artikkelissa järjestön tekemän kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan tarkoitusta ja käytännön toteutuksesta saatuja kokemuksia. Tekstissä pohditaan myös, millä tavalla matalan kynnyksen toiminnalla edistetään miesten sosiaalista hyvinvointia.
Vapaaehtoispohjalta nouseva toiminta muodostaa parhaimmillaan yksilöihin ja yhteiskuntaan vaikuttavan voiman, joka tekee näkyväksi erilaisia kansalaisia koskettavia ilmiöitä ja tuo niitä laajempaan tietoisuuteen. Toiminta on myös reaktiota erilaisiin olemassa oleviin tarpeisiin ja tarjoaa näihin monenlaisia ratkaisuja. Näiden myötä ihmiset voivat tarkastella elämäänsä uudesta näkökulmasta. Heissä saattaa syntyä halua osallistua tai olla aktiivisesti mukana toiminnan tuottamisessa.
Tilastojen mukaan keski-ikäisistä miehistä noin joka kolmas osallistuu vapaaehtoistyöhön. Siinä, minkälaiseen toimintaan osallistutaan, on sukupuolittain tunnistettavia eroja. Miehet osallistuvat ensisijaisesti erilaisten urheiluseurojen ja liikuntakerhojen, asuinalueyhdistysten, kylätoimikuntien ja taloyhtiöiden, luonto- ja ympäristöyhdistysten sekä erilaisten harrastusjärjestöjen vapaaehtoistyöhön. Naiset puolestaan osallistuvat miehiä enemmän muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Tämä näkyy myös käytännön tasolla. Sosiaalisektorin vapaaehtoistyössä korostuu usein tarve saada miehiä mukaan toimintaan.
Miesten aktiivinen osallistuminen yllä listattuun vapaaehtoistoimintaan on ilman muuta myönteinen asia. Samalla kuitenkin herää kysymys, onko miehille tällä hetkellä riittävästi tarjolla heille kohdennettua ja heitä kiinnostavaa, enemmän keskinäiselle vuorovaikutukselle painottuvaa sosiaalista toimintaa? Näyttäisi siltä, että myös tämän kaltaiselle toiminnalle on olemassa selkeästi tarvetta.
Miessakit ry:n kansalais- ja vapaaehtoistoiminta
Miesten hyvinvoinnin tukeminen ja sen edistäminen on Miessakit ry:n keskeinen tehtävä. Tämä näkyy sekä yhdistyksen arvoissa että toiminnassa, oli kyseessä sitten matalan kynnyksen vertais- ja vapaaehtoistoiminta tai ammatillinen työ eri elämäntilanteissa olevien miesten kanssa. Se muodostaa monella tapaa järjestön kivijalan. Sen lisäksi, että järjestö on perustettu miesten keskinäisen vertaistuen vahvistamiseksi, tavallisilta miehiltä saatu tieto miesten elämästä ja tähän liittyvistä kysymyksistä on merkittävää järjestön toiminnan ja sen kehittämisen kannalta.
Miesten kanssa tehtävä hyvinvointia edistävä työ mielletään usein ammattilaisten toteuttamaksi kriisityöksi, jossa työn kohteena on mies erilaisine elämänhaasteineen. Vaikka Miessakit ry:n vapaaehtoistoimintaa ei pääsääntöisesti kutsuta miestyöksi, voidaan osaa tähän kuuluvista toiminnoista pitää monella tapaa matalan kynnyksen miestyönä niiden hyvinvointivaikutusten johdosta. Kansalais- ja vapaaehtoistyössä tarjotaan miehille mahdollisuuksia osallistua erilaisiin kiinnostaviin toimintoihin ja siten saada mielekkyyttä ja sisältöä elämään. Joissain tapauksissa osallistuminen esimerkiksi miesten keskusteluryhmään auttaa miestä näkemään omaa elämäänsä uudesta näkökulmasta. Tällöin myös erilaisten omaan hyvinvointiin liittyvien ratkaisujen tekeminen helpottuu.
Miessakit ry:n kansalaistoiminta tarkoittaa ennen kaikkea vertais- ja vapaaehtoisperustaista toimintaa sekä miesten keskinäisen tukiverkoston rakentamista. Näitä toteutetaan ensisijaisesti osana Miessakkiopiston toimintaa. Järjestön kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan tärkeimmän kohderyhmän muodostavat yhdistyksen jäsenet ja muut Miessakit ry:n toiminnasta kiinnostuneet miehet. Toiminnan rakentamisessa keskeisessä roolissa ovat yhdistyksen hallintoyksikön työntekijät, valtakunnallinen yhdysmiesverkosto sekä muut aktiivisesti mukana olevat yksittäiset henkilöt.
Yhdysmiesverkosto
Valtakunnallinen yhdysmiestoiminta kuuluu Miessakit ry:n kansalaistoiminnan keskiöön. Yhdysmiesten avulla toimintaa on mahdollista toteuttaa myös paikkakunnilla, jossa järjestön muuta toimintaa ei ole saatavilla. Yhdysmiesten tehtäviin kuuluu Miessakkien paikallisena kontaktihenkilönä toimiminen ammattilaisten ja kansalaisten suuntaan sekä yhteydenpito järjestön toimistoon ja muihin yhdysmiehiin. Myös oman alueen miehille suunnattujen erityispalveluiden ja paikallismedian kartoittaminen on osa yhdysmiesten tehtäviä. Pääkaupunkiseudun lisäksi yhdysmiehiä on tällä hetkellä 13 paikkakunnalla ympäri Suomea. Koska kyse on puhtaasti vapaaehtoispohjalta tehdystä työstä, yhdysmiesten tekemän alueellisen työn sisältö vaihtelee kulloisenkin henkilön osallistumismahdollisuuksien mukaan.
Yhdysmiestoiminnan tueksi järjestetään vuotuiset yhdysmiestapaamiset. Näissä tapaamisissa kokoonnutaan yhteen vaihtamaan ajatuksia ja näkökulmia yhdysmiestoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Myös uudenlaisen toiminnan kehittäminen alueelliset erityispiirteet huomioiden kuuluu tapaamisten ohjelmaan. Tapaamisissa esiinnousseita ajatuksia on hyödynnetty muun muassa yhdysmiestyöryhmässä, jonka tehtäviin toiminnan kehittäminen on kuulunut.
Miessakkiopisto
Vuoden 2011 syyskuussa käynnistetty Miessakkiopisto tarjoaa miehille erilaisia ryhmiä ja kursseja. Opiston tunnettavuutta ja tarjontaa on lisätty yhä enenevässä määrin pääkaupunkiseudun lisäksi myös muillakin paikkakunnilla. Erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella merkittävässä roolissa ovat paikalliset yhdysmiehet sekä muut toiminnassa aktiivisesti mukana olevat miehet. Miessakkiopiston toiminnan tarkoituksen ja saatavat hyödyt voidaan kiteyttää muutamaan keskeiseen osa-alueeseen: matalakynnyksiseen mielekkääseen tekemiseen, osallisuuden edistämiseen, miesten keskinäisten verkostojen vahvistamiseen sekä avunhakemiskynnyksen madaltamiseen.
Mielekästä tekemistä Yhtenä kantavana perustana Miessakkiopiston käynnistämiselle on ollut miehille kohdennetun monipuolisen ja matalakynnyksisen toiminnan tarjoaminen. Taustalla on myös ollut tietoisuus siitä, että kansalais- ja työväenopistojen monipuolisesta tarjonnasta huolimatta miehet osallistuvat toimintaan selkeänä vähemmistönä. Tarjoamalla miehille kohdennettuja, heidän tarpeista ja toiveista nousevia matalan kynnyksen toimintoja, miehiä voidaan innostaa hakeutumaan myös muihin heitä kiinnostavien harrasteiden tai ryhmien pariin.
Osassa Miessakkiopiston kursseista painotutaan liikuntaan ja yhteiseen tekemiseen. Näitä ovat muun muassa Säbä-, Patikka- ja Teatterisakki sekä Miesten Mindfulness -kurssi. Toisissa taas keskeistä on miesten yhdessäolo ja keskustelu. Tällaisia kursseja ovat muun muassa Kirjallisuus- ja Vertaissakki, Mies Tavattavissa -ryhmä sekä alkuvuodesta 2015 pilottina käynnistynyt Isänä Työelämässä -ryhmä.
Osallisuuden edistäminen Kansalaisjärjestöjen yksi keskeisimmistä tehtävistä on lisätä osallisuuden kokemusta kohderyhmässä. Miessakit ry:n vertais- ja vapaaehtoistoiminnassa tarjotaan miehille mahdollisuuksia hakeutua erilaisille kursseille ja ryhmiin, ja heitä myös tuetaan itsenäisen toiminnan järjestämisessä. Tukemista tapahtuu esimerkiksi mahdollisuutena käyttää järjestön tiloja, toiminnan markkinoinnissa sekä tarjoamalla koulutuksia, jotka vahvistavat ryhmien ohjaamiseen liittyviä taitoja.
Miesten keskinäisten verkostojen vahvistaminen Näyttää siltä, että monelle miehelle on haasteellista luoda aikuisiällä uusia läheisiä kaverisuhteita toisten miesten kanssa. Monessa tapauksessa läheiset ystävyyssuhteet ovat peräisin lapsuudesta, nuoruudesta tai koulumaailmasta. Sen sijaan aikuisiällä uusia ystävyyksiä muodostuu miehille selkeästi vähemmän. Keskeisimmät ympäristöt, joissa uusia kaverisuhteita syntyy, ovat perhe- ja työelämä sekä erilaiset harrastukset. Miesten kohdalla haasteena on se, että ihmissuhteet jäävät usein ainoastaan siihen kontekstiin, jossa ne ovat syntyneet. Tällöin ne eivät välttämättä syvene todelliseksi ystävyydeksi. Mikäli esimerkiksi työ- tai perhetilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia kuten esimerkiksi avioero tai miehen työttömyys, on miehillä erityinen riski siinä, että näiden kautta syntyneet ihmissuhteet eivät välttämättä säily muutosten jälkeen.
Tarjoamalla miehille heitä kiinnostavaa tekemistä, johon monesti liittyy keskustelu omista ajatuksista ja joskus myös tunteista, luodaan mukana oleville miehille uudenlainen sosiaalista vuorovaikutusta monipuolisesti vahvistava konteksti. Miesten keskustellessa toiminnan ohella itselle merkityksellisistä ja henkilökohtaisista asioista, on mahdollista että pysyvämmät kaverisuhteet pääsevät kehittymään. Ryhmässä oleminen toisten miesten kanssa mahdollistaa myös sosiaalisten taitojen oppimisen, mikä saattaa helpottaa uusien ihmissuhteiden rakentamista myös ryhmän ulkopuolella.
Avunhakemiskynnyksen madaltaminen Osallistumalla Miessakkiopiston toimintaan, yksittäinen mies tutustuu helpommin myös järjestön muuhunkin toimintaan. Tietoisuus miehille kohdennetun toiminnan olemassaolosta ja jo luotu kontakti järjestöön saattavat helpottaa avun hakemista, mikäli elämäntilanne niin vaatii. Kursseilla ja ryhmissä on myös mahdollista omaksua uusia tapoja asemoida itseään suhteessa avun hakemiseen. Tämä liittyy usein tulkintoihin omasta itsestä miehenä ja avun hakijana. Toiminnan ohella tapahtuvan keskustelun myötä moni mies saattaa saada rohkaisua omien mieltä askarruttavien tai häiritsevien asioiden käsittelyyn toisten kanssa. Asioiden käsittely, vaikkakin vain pinnallisemmalla tasolla, on monelle kannustava tekijä oman tilanteen syvempään tarkasteluun ja avun hakemiseen.
Kokemuksia toimintaan osallistumisesta
Miessakit on kerännyt miehiltä säännöllisesti mielipiteitä heille suunnatun toiminnan sisällöstä. Samalla on myös kysytty, minkälaista toimintaa he pitävät tärkeänä ja minkälaisen toiminnan rakentamiseen heidän mielestään järjestössä tulisi keskittyä. Myös osallistumiseen liittyviä esteitä on kartoitettu.
Miessakit ry:n erityispiirteisiin kuuluu toiminnan kohdentaminen ainoastaan miehille. Perusteina tässä on muun muassa miesten keskinäisen vertaisuuden vahvistaminen ja tämän hyödyntäminen. Suurimmalle osalle kohdentaminen on ollut myönteinen asia. Tekemistä, olemista ja keskustelua toisten miesten kanssa sekä kuulumista miesten joukkoon pidetään tärkeänä. Toiminnan ollessa suunnattu ainoastaan miehille, osa miehistä myös vierastaa osallistumista ja on kertonut miehistä ja naisista koostuvien sekaryhmien olevan heille sopivampia. Useissa vastauksissa korostetaan, että vastakkaisen sukupuolen kanssa on mukava viettää aikaa.
Mukana olleiden miesten antamien vastausten perusteella osallistumiseen ovat vaikuttaneet useat eri syyt. Tyypillisiä syitä ovat olleet halu käyttää tietoja ja taitoja muiden hyväksi, halu oppia uutta ja miesten hyvinvoinnin lisäämisen näkeminen tärkeänä. Osallistumishalukkuuteen on myös vaikuttanut järjestetyn toiminnan sisältö, muut ryhmän jäsenet, vetäjä sekä kurssin tai ryhmän käytännön toteutukseen liittyvät asiat. Käytännön toteutuksessa olennaisia asioita ovat olleet tapaamisten ajankohdat, tapaamispaikan sijainti sekä maksuttomuus. Erityisesti maksuttomuus on yksi keskeisistä toteutukseen liittyvistä tavoitteista, mutta joidenkin kurssien kohdalla pienimuotoista osallistumismaksua on jouduttu perimään. Ryhmiin liittyvissä palautteissa tärkeiksi asioiksi mainitaan usein myös riittävän pieni porukka tai muiden osallistujien tuttuus.
Osallistumishalukkuutta vähentää tyypillisesti ajankäyttöön liittyvät kysymykset sekä mahdollinen järjestön toimintaan ja ideologiaan liittyvät ennakkoluulot. Monella keski-ikäisellä omaan elämään liittyvät paineet esimerkiksi työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämiseen liittyen jättävät vähän mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan, varsinkin jos toiminta ei jollain tapaa kiinteästi liity omaan lähipiiriin. Koska Miessakit on miesjärjestö, osa ihmisistä varmasti liittää vahvan miesten etujen ajamisen ideologian melko vahvasti järjestön toimintaan kuuluvaksi. Epäluulo ja toisinaan myös väärinymmärrys voivat nostaa osallistumiskynnystä joidenkin henkilöiden kohdalla.
Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen
Kansalais- ja vapaaehtoistoimintaan sisältyy osallistumisen näkökulmasta kaksi ulottuvuutta; toimijuus että toiminnan kohteena oleminen. Molemmat tarjoavat mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. Toimintaan osallistuminen, kuten edellä jo todettiin, tukee muun muassa uusien vuorovaikutussuhteiden ja vuorovaikutustapojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuden liittyä osaksi esimerkiksi vertaisista koostuvaa ryhmää. Aktiivisempi toimijuus mahdollistaa syvemmän liittymisen järjestön toimintaan ja sen rakenteisiin. Monille tämä tarjoaa mielekkyyttä elämään esimerkiksi tärkeäksi koetun toiminnan järjestämisen kautta.
Toiminnassa mukana olevilla miehillä on siis halutessaan mahdollisuus syventää osallistumistaan enemmän aktiiviseksi toimijuudeksi. Tämän kaltaista muutosta Miessakeissa tapahtuu säännöllisesti. Järjestön ylläpitämässä vapaaehtoistoiminnassa on mukana useita miehiä, jotka esimerkiksi ovat saaneet itselleen apua tai osallistuneet johonkin ryhmään ja kokeneet sen mielekkääksi. Osallistumisen tai asiakkuuden myötä syntynyt kokemus on usein ollut näillä miehillä ratkaisevana motivaatiotekijänä olla mukana järjestön toiminnassa, joko koulutettuna ryhmän ohjaajana tai vertaisena.
Oli kyse sitten mukana olemisesta joko osallistujana tai toiminnan toteuttajana, mahdollisuus saada itselleen merkittäviä hyvinvointia vahvistavia kokemuksia kasvaa. Sosiaalista hyvinvointia edistävä järjestötoiminta tarjoaa tähän hyvät edellytykset, mistä johtuen miesten aktivoiminen ja aktivoituminen osallistua toimintaan on tärkeää. Näiden tärkeys korostuu niin yksittäisten miesten hyvinvoinnin, miesten keskinäisen sosiaalisen pääoman kuin myönteisen mieskuvan vahvistumisen kannalta. Lisäksi toiminnan kohdentuessa esimerkiksi lapsiin ja nuoriin, on myönteisenä miehen mallina oleminen ensiarvoisen tärkeää tasapainoisen kasvun ja kehityksen kannalta. Positiiviset vaikutukset osallistumiselle ovat siis monimuotoisia ja kiistattomia.
Miesten osallistumisen ja osallisuuden edistäminen on olennaista myös Miessakit ry:n kokonaistoiminnan kannalta. Miesten keskinäiselle vertaisuudelle ja omakohtaisille kokemuksille pohjautuva työ ja työn kehittäminen luo vankan ja perusteiltaan aidosti miesten elämää koskettavan pohjan järjestön olemassaololle. Tämä edellyttää sen hyväksymistä, että miehiä, heidän elämään liittyviä tarpeita ja mielenkiinnon kohteita on erilaisia. Osalle on tärkeätä saada harrastaa ja olla toiminnallisella tasolla tekemisissä toisten miesten kanssa. Toisille puolestaan keskustelu joko omaan elämään liittyvistä kysymyksistä tai yleisemmistä aiheista esimerkiksi kirjallisuuden kautta, on hyödyllistä. Näiden, miesten keskinäisten erojen ymmärtäminen, tulee myös näkyä miehille suunnatussa toiminnassa. Toimintaa ei siis tule rakentaa vain vanhoille olettamuksille siitä, minkälainen toiminta on miehille ollut tyypillistä. Avarakatseisuudella ja mieheyden monimuotoisuuden hyväksymisellä, saavutetaan paljon enemmän.
LÄHTEET
Tilastokeskus 2011. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen, epävirallinen auttaminen ja luottamus http://tilastokeskus.fi/til/akay/2009/04/akay_2009_04_2011-09-16_kat_002_fi.html Luettu: 1.8.2015
