Miesten väkivallan käytön tarkastelun ja väkivallan tekijöiden auttamisen rinnalle on noussut aiheellisia kysymyksiä liittyen siihen, mistä väkivaltaa kokeneet miehet saavat itselleen apua ja onko miehistä väkivallan kokijoina riittävästi tarkoituksenmukaista tietoa olemassa, kirjoittaa Miessakit ry:n kehittämispäällikkö Peter Peitsalo blogissaan.
Miessakit ry on tehnyt vuodesta 1997 lähtien uraauurtavaa työtä miesten lähisuhteisiin liittyvien väkivaltaongelmien kanssa. Lyömätön Linja on tarjonnut useille miehille apua elämäntilanteisiin, joissa miehet ovat joko käyttäneet tai pelänneet käyttävänsä väkivaltaa. Miesten väkivallan käytön tarkastelun ja väkivallan tekijöiden auttamisen rinnalle on noussut aiheellisia kysymyksiä liittyen siihen, mistä väkivaltaa kokeneet miehet saavat itselleen apua ja onko miehistä väkivallan kokijoina riittävästi tarkoituksenmukaista tietoa olemassa.
Miehet väkivallan kokijoina
Viime vuoden lopussa Raha-automaattiyhdistys teki merkittävän päätöksen myöntäessään Miessakeille kolmevuotisen hankkeen, joka kohdistuu väkivaltaa kokeneiden miesten auttamiseen sekä tähän liittyvän tiedon keräämiseen. Järjestön sisällä hankkeen tarve oltiin havaittu jo aiemmin; esimerkiksi eri työmuodoissa asiakkaina olleiden miesten kertomuksissa väkivallan kohteeksi joutuminen ja tähän liittyvät haasteet näyttäytyivät monin eri tavoin.
Tilastojen mukaan suurin osa väkivallan uhreista on miehiä. Tuhansien iskujen maa -raportin (2010) mukaan runsaat 55 prosenttia miehistä on joutunut väkivallan tai uhkailun kohteeksi 15 vuotta täytettyään; 16 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Suurin osa Miesten uhrikokemuksista liittyy fyysiseen väkivaltaan; yhteensä 47 prosenttia miehistä oli kokenut fyysistä väkivaltaa 15 vuotta täytettyään. (Heiskanen M. & Ruuskanen E. 2010, 5, 14.)
Väkivallan uhriksi joutuminen on uhka hyvinvoinnille. Väkivallan kohteeksi joutuminen lisää huolestuneisuutta väkivallasta. 27 prosentilla väkivallan uhreiksi joutuneilla miehillä on viimeisimmän väkivaltakokemuksen jäljiltä psyykkisiä seurauksia, kuten vihaa, pelkoa tai masennusta. Tuntemattoman tekemästä väkivallasta aiheutui miehille psyykkisiä seurauksia 26 prosentissa tapauksista. Tutun ja entisen kumppanin väkivallasta miehille seurasi runsaassa viidesosassa tapauksista psyykkisiä oireita, nykyisen kumppanin väkivallasta kymmenesosassa tapauksista. (em. 2010, 23–24.) Miesten kriisikeskuksen loppuraportissa todetaan, kuinka väkivaltaa kohdanneet miehet kantoivat jatkuvaa huolta siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu ja milloin tilanne jälleen kärjistyy (Mustonen & Palmu 2006, 35).
Heiskanen ja Ruuskanen (2010, 50) kirjoittavat, että Saksassa tehdyssä miesuhritutkimuksen suunnitteluvaiheessa kävi ilmi se, että väkivaltaa kokeneille miehille tarvitaan tukipalveluja. Miesten ongelmia väkivallan uhrina ei kuitenkaan tunnisteta kovinkaan hyvin. Asiaa mutkistaa se, että ei ole olemassa tarvittavia palveluita, joissa mies voisi keskustella asiasta neutraalin, ammattitaitoisen henkilön kanssa. (Tapaninen P. 2010, 35.)
Miessakit etsii uusia osaajia
Kuten yllä mainittiin, Miessakit ry käynnistää hankkeen väkivaltaa kokeneiden miesten auttamiseksi. Hankkeeseen palkataan kaksi työntekijää, joiden tehtäviin kuuluu asiakastyön lisäksi vertaisryhmien järjestäminen, työmuodon kehittäminen, tiedon keruu, toimittaminen ja raportointi sekä työstä saatujen tulosten esittely eri tilaisuuksissa. Avoinna on siis kaksi monipuolista ja mielenkiintoista toimenkuvaa, jotka tarjoavat myös erinomaisen näköalapaikan miesten hyvinvointia edistävän työn kenttään. Kumpikin työtehtävistä, projektikoordinaattori ja -työntekijä ovat määräaikaisia ja työpiste heille on varattu Helsingin toimitiloista.
Mikäli työskentely miesten hyvinvoinnin edistämiseksi kiinnostaa sinua tai tiedät meille sopivan henkilön, lue lisätietoja osoitteesta: www.miessakit.fi/fi/rekry
