Erosta Elossa – erotyöntekijä Tomi Liias puhuu blogikirjoituksessaan eron aiheuttamista kriittisistä tunteista, ja siitä miten on havainnut niitä työssään Miessakeissa.
Edellisessä työpaikassani keskustelin yhteistyökumppanini kanssa, joka oli kolmatta vuotta opiskelemassa pari- ja perheterapeutiksi. Kysyin sitten siinä häneltä palaverimme tiimellyksessä, että mikä on hänen suurin oppimiskokemuksensa terapiakoulutuksen aikana. Tähän hän vastasi yksikantaan; ”sietäminen”. Tämä ehkä hyvinkin kyyninen toteamus kuitenkin kuvastaa mielestäni sitä, että parisuhde ja sen hoitaminen vaativat työtä ja tahtotilaa. Kuitenkin joskus tulee vastaan se tilanne, kun joudutaan miettimään sitä, että sietääkö toista, sietääkö niitä haasteita joita tämän ihmisen kanssa eläminen tuo vastaan.
Aloitettuani Miessakeissa työskentelyn olen nopeasti päässyt tutustumaan niihin tilanteisiin, joissa joko mietitään sitä, että halutaanko olla yhdessä jommankumman taholta tai sitten tilanteessa jossa ero on tapahtunut ja keskustelemaan tuleva mies on akuutissa kriisissä. Pohdintavaiheessa yhteinen työskentely kumppanin kanssa vaikuttaa haastavalta, keskusteluyhteys on kadonnut ja se yhteiseen hiileen puhaltaminen on kateissa. Haasteet ovat moninaisia aina käytännön elämän haasteista raskaampiin ongelmiin saakka. Epätoivo, pelko ja huoli tulevaisuudesta leimaa keskusteluja. Pahimmillaan koko elämä menee uusiksi ja joskus tämä on tapahtunut yllättäen ja keskustelemaan tuleva mies on kuin puulla päähän lyöty.
Vaikka monesti puhutaan avioerojen määrästä ja niiden lisääntymisestä, on muistettava myös että se ei ole ainoa suhteen muoto. Ihmiset elävät avoliitoissa, seurustelevat, tapailevat ja ihastuvat. Kaikkiin näihin liittyy isoja tunnelatauksia ja kun suhde päättyy, se voi olla subjektiivisesti koettuna hyvinkin raskas. Kaikissa näissä tilanteissa on tehty valintoja sen suhteen, että haluaako olla toisen kanssa, ”sietääkö” toista. Ja ero voi tuntua ihan yhtä raskaalta riippumatta siitä onko kyseessä avioero, avoero tai seurustelun päättyminen. Tämä ehkä kuvastaa osaltaan sitä miten paljon parisuhteisiin liittyviä kriisejä itse asiassa tapahtuukaan. Monella saattaa erilaisia eroja olla takanaan useita. Kaikkiin näihin voi liittyä masennusta, arvottomuuden tuntoa, yksinäisyyttä, huolta ja haitallisia selviytymiskeinoja tai jopa itsetuhoisuutta.
Olen ylpeä siitä että olen päässyt töihin Miessakkeihiin ja Erosta Elossa-työhön. Näen ja koen työni hyvin tarpeelliseksi. Miehet tarvitsevat foorumia, jossa he voivat turvallisesti puhua toisen miehen kanssa eron tuottamista haasteista. Joka päivä erotaan ja solmitaan uusia suhteita. Se mikä on varmaa ja näkyy työssänikin, on että apua tarvitsevia miehiä on paljon. Tarvitaan asiantuntija- ja vertaistukea. Tarvitaan sitä tunnetta että en ole yksin tämän eroni kanssa, minulla on paikka missä voin keskustella turvallisesti ja minulla on mahdollisuus nousta tästä, vaikka aina siltä ei tunnukaan.
