Väkivaltaa Kokeneet Miehet -hankkeen Jussi Pekkola pohtii blogikirjoituksessaan lähisuhdeväkivallan dynamiikkaa.
Parisuhdeväkivalta on moniulotteinen ilmiö. Siinä vaiheessa historiaa, kun aihetta on ylipäätään lähdetty tarkastelemaan, on lähtökohtana ollut ilmiön selkeimmin havaittavat vaikutukset; humalaisen miehen hankeen ajama perhe ja naisen selitykset kaapinovien aiheuttamista verenpurkaumista kasvoissaan.
Jotta puuttuminen perheen sisäisiin asioihin on tullut edes mahdolliseksi, on tarvittu arvojen ja lakien muokkaamista. Ihmiset on ensin pitänyt kyetä näkemään yhdenvertaisina yksilöinä, joilla jokaisella on oma valta päättää omista asioistaan. Jokaisella on oltava oma ääni ja paikka niin kodin seinien sisällä kuin yhteiskunnassa.
Väkivallan molemmat puolet
Resurssien ja tiedon lisääntyminen sekä yhteiskunnallisen tilanteen rauhoittuminen ovat avanneet ilmiöön kokonaisvaltaisemman näkymän. Useimmiten kyseessä ei ole vain yhden ihmisen väkivaltaisuus, vaan kahden ihmisen puutteelliset kyvyt ja taidot, joihin sekä väkivaltainen että sille altistuva tarvitsevat apua. Toki psykopaattisia sadistejakin löytyy. Tästä johtuen väkivaltaista tilannetta tuleekin aina tarkastella ensisijaisesti ihmisten terveyden turvaamisesta käsin. Väkivalta pitää saada loppumaan, jos ei muuten niin sitten vaikka pakkokeinoin. Tähän loppuu kuitenkin viranomaisen valta. Aikuinen ihminen itse päättää, mitä elämällään tämän jälkeen tekee.
Ainoastaan avun tarvitsijoita
Välittömän puuttumisen ja terveyden turvaamisen jälkeen ihmiselle tulee tarjota apua. Pitäisi kyetä kartoittaa sekä kokijan että tekijän yksilöllinen avun tarve. Molempien tulisi tulla tietoisiksi omista toimimattomista käyttäytymis- ja reagointitavoistaan. Mikäli näin ei tapahdu ja suhde jatkuu, on väkivallan jatkuminen hyvin todennäköistä. Eroon päätynyt voi löytää taas itsensä uudesta väkivaltaisesta suhteesta.
Kaikki ihmiset eivät kykene tai edes halua muuttaa toimintaansa. Aikuinen ihminen on itse vastuussa elämästään ja auttajan rooli on usein minimaalisen pieni. Toisinaan ihminen päättää palata suhteeseen, jossa hän hyvin mahdollisesti menettää henkensä.
Miksi ihminen palaa väkivaltaiseen suhteeseen?
Rakkaus, henkinen yhteys, läheisyys ja seksi ovat useimpien parien perimmäisiä syitä yhdessä pysymiseen. Yksinäisyyden uhatessa esiin nousee inhimillinen sokeus. Väkivaltaisessakin suhteessa on paljon hyvää. Eron jälkeen ikävätkin asiat voivat saada kultaisen pinnoitteen. On inhimillistä, että saatuaan yhteyden ihmiseen, vaikka sitten toisinaan väkivaltaiseen, tästä halutaan pitää kiinni jopa oman hengen uhalla.
Näistä syistä johtuen parisuhdeväkivallassa kumpikin osapuoli tulisi nähdä ensisijaisesti avun ja tuen tarvitsijana. Aikuisena, jolla tulisi olla oma kyky suojella itseään väkivallattomasti ja ilmaista itseään ilman väkivaltaa.
Poliisi pidättää, syyttäjä syyttää, tuomari tuomitsee. Avun tarjoajat hoitakoot heille kuuluvan tehtävän, se on usein minimaalisen pieni, mutta toisinaan merkittävä kosketus sokeana eteenpäin harovaan ihmiseen.
Jussi Pekkola
Kuva: DigitalArtist | Pixabay