Hankkeen lähtökohtana on ollut pyrkiä vastaamaan nuorten miesten uraan liittyviin kysymyksiin rakentamalla heille kohdennettua uravalmennusta sukupuolen huomioiden. Sukupuolisensitiivisyys määritellään osin eri tavoin, mutta yhteistä eri määrittelyissä kuitenkin on sukupuoleen liittyvien erityispiirteiden huomiointi sekä mahdollisten haitallisten sukupuoleen liittyvien toimintatapojen kyseenalaistaminen ja purkaminen.
Sukupuolisensitiivisyys on myös sukupuolen vaikutusten tiedostamista työntekijä-asiakassuhteessa. Sukupuoliin liittyy myös osittain tiedostamattomia tekijöitä, jotka saattavat asiakkaan kanssa työskenneltäessä helposti jäädä havaitsematta. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaisia asioita työntekijä ottaa esille miehen kanssa ja mitä hän jättää käsittelemättä.
“The unconscious effects of gender socialisation also influence the process of working with men. Various studies (for example, Werner-Wilson et al., 1997) have shown that workers will often respond in gendered ways to comments by clients. In this dynamic, sometimes the assumption that men do not want to talk about emotional difficulties will motivate a worker to avoid these difficulties.” (Featherstone B., Rivett M. & Scourfield J. 2007, 45.)
Sukupuolisensitiivisyys haluttiin nostaa esiin erityisesti siksi, että monet hyvinvoinnin ja myös työelämän kysymykset ovat sukupuolisidonnaisia ja niihin liittyy myös sukupuolierityisiä haasteita. Muun muassa Salmi (2003, 407) on todennut, että sukupuoli on sekä työelämässä että muussakin elämässä keskeinen rakenteistava ulottuvuus. Työelämään liittyen ihmisen sukupuoli vaikuttaa muun muassa uravalintoihin (erityisesti siihen, mitä alaa alkaa opiskella) sekä myöhemmin työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiin.
Sukupuolisensitiivisyyttä toteutettiin käytännössä muun muassa perehtymällä nuorten miesten uravalintoihin sekä aikuistumisen ja hyvinvoinnin erityiskysymyksiin. Lisäksi sukupuolisensitiivisyyttä huomioitiin valmennukseen osallistuneiden miesten keskinäisen vertaisuuden vahvistamisella. Hankkeen aikana rakennettu nuorille miehille kohdennettu valmennusmalli oli tietoisesti sukupuolisensitiivinen. Sukupuolisensitiivisyyden myötä valmennuksen työntekijät pyrkivät tiedostamaan niitä miehille tyypillisiä haasteita ja toimintamalleja, jotka osaltaan voisivat vaikuttaa valmennusryhmässä toimimiseen. Oletettiin, että nämä seikat tiedostamalla työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet työskennellä miesten kanssa siten, että heidän olisi mahdollista päästä kohti tavoitteita.
Miesten sosiaalinen pääoma ja keskinäinen vertaisuus
Sosiaalisessa pääomassa on jossain määrin eroja sukupuolten välillä. Kuitenkin on myös huomioitava, että erot sukupuolten sisällä ovat suuremmat kuin sukupuolten välillä keskimäärin. Käytännössä siis miehistä osalla sosiaalinen pääoma on rakentunut hyvinkin selvästi tavalla, joka vastaa enemmän naisten keskimääräistä pääomaa.
Miesten kohdalla sosiaaliset suhteet rakentuvat naisia enemmän muodollisemmiksi, mistä johtuen keskinäistä tukea henkilökohtaisiksi koettuihin kysymyk siin voi monissa tilanteissa olla haastava sekä hakea että tarjota. Tämä näyttäytyy usein miesten korostuneena yksinpärjäämisen pyrkimyksenä ja myös sukupolvien välisenä kuiluna. Nuoret ja vanhemmat miehet eivät useinkaan ole keskenään tekemisissä tavalla, joka mahdollistaisi vanhempien elämänkokemuksen jakamisen ja sen hyödyntämisen nuorten tehdessä omaa elämää koskevia valintoja.
Robert Putnamia pidetään yhtenä keskeisimmistä sosiaalisen pääoman käsitteen määrittelijöistä. Bowling alone The collapse and revival of American community -kirjassa Putnam kirjoittaa sosiaalisen pääoman viittaavan yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen ja sen ydinajatuksena on sosiaalisten verkostojen arvo. Keskeisiä yksilöiden vuorovaikutuksessa konkretisoituvia normeja ovat Putnamin mukaan vastavuoroisuus ja luottamuksenarvoisuus. (Putnam 2000, 19). Lin (2001) on kirjoittanut sosiaalisen pääoman sitouttavan yksilöitä panostamaan sosiaalisiin suhteisiin, jotta he saisivat käyttöönsä toisissa ihmisissä olevia resursseja (Hezlett & Gibson 2007, 387). Ihmisten väliset sosiaaliset yhteydet voidaan jaotella muodollisiin ja epämuodollisiin. Muodolliset yhteydet sisältävät pääasiassa työn tai harrastusten kautta hankittuja suhteita, kun taas epämuodolliset liittyvät enemmän vapaa-aikaan ja ystäviin. Miesten sosiaaliset suhteet ovat rakentuneet vahvemmin muodollisille suhteille, kun taas naisilla epämuodolliset piirteet korostuvat enemmän. (Putnam 2000, 93, 195.)
Miessakit ry:n toiminnassa nousee selkeästi esille miesten sosiaalisten suhteiden muodollisuus. Monesti erilaisissa elämänkriiseissä miehet ovat hakeutuneet avun piiriin osaksi myös siksi, että heillä ei ole lähipiirissään ketään, kenen kanssa keskustella. Kysyttäessä useat miehet ovat kuitenkin kertoneet, että heillä on kavereita. Sen sijaan vaikeaksi koetaan puhuminen kavereiden kanssa erityisesti asioista, jotka he itse kokevat haastaviksi. Ilmiön taustalla on varmasti useita eri sosiaalisia ja kulttuurisia syitä. Osa syistä perustuu poikien ja nuorten miesten tunnetaitoihin eli kykyyn ratkoa erilaisia psykologisia ja sosiaalisia haasteita ja kehitystehtäviä sekä ilmaista ja käsitellä tunteita muiden kanssa tarkoituksenmukaisella ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Ira Virtanen on kirjoittanut vuorovaikutuksen olevan keskeisessä roolissa ystävyyssuhteiden syntymisessä ja niiden ylläpidossa. Sekä teini-ikäiset pojat että nuoret aikuiset miehet ovat rakentaneet yhdessäolon pitkälti urheilun tai pelien pelaamisen varaan. Vastaavasti naiset puolestaan korostavat ystävyyssuhteissaan puhumisen merkitystä. (Virtanen 2013, 232) On vaikea näyttää toteen, kuinka paljon vuorovaikutussuhteiden laadullisiin eroihin vaikuttaa biologinen sukupuoli ja kuinka paljon kasvatus. Kuitenkin tämä on oletettavasti yksi keskeinen tekijä siinä, minkälaisiksi miehet kokevat mahdollisuutensa ottaa arkoja asioita esiin ystävyyssuhteissa.
Huolimatta siitä, että tunnetaitoihin ja niiden opettamisen merkitykseen on yhä enenevässä määrin kiinnitetty huomiota, näyttää siltä, että poikien ja nuorten miesten keskinäistä psykososiaalista tukea mahdollistava sosiaalinen pääoma ei ole kehittynyt tavalla, joka vastaisi tämän päivän nuorten elämän haasteisiin. Tunnetaitojen opettaminen saattaa heijastua hyvinvoinnin asteittaisena kasvuna, mutta monen nuoren miehen kohdalla keskinäiseen tukeen liittyvät elementit jäävät usein syystä tai toisesta vähäiselle huomiolle. Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen lisäksi perheellä on merkittävä vaikutus sosiaalisten taitojen omaksumiseen. Mieskuvan ja miesten roolien monipuolistumisen sekä läsnäolevan isyyden vahvistumisen myötä monet pojat kasvavat ympäristöön, jossa aikuisilta miehiltä saatu malli sosiaalisten suhteiden luomiseen on vähintäänkin myönteinen. Ehkä tässä myös korostuu hyvinvoinnin ylisukupolvisuus ja sosiaalisten roolien merkitys? Perheissä, joissa ei ole kyetty riittävästi vastaamaan lapsen kehityksellisiin haasteisiin ja tarjoamaan myönteistä mallia sosiaalisten suhteiden luomiseen, siirtyvät vaikeudet myös kasvavan nuoren rajoittaviksi toimintamalleiksi, joihin varhaiskasvatuksen ja koulun käytettävät resurssit eivät tarpeeksi pysty vaikuttamaan. Onko liian rohkeaa sanoa, että lapsuusajan mahdolliset haasteet yhdistettynä vielä olemassa olevaan yksinpärjäämistä korostavaan mieskuvaan, tuottaa monille pojille aikuisuuteen siirryttäessä haasteita luoda itselleen riittävän tukevat sosiaaliset verkostot, joissa sosioemotionaalinen tuki mahdollistuisi? Tämä malli näkyy monissa ns. tavallisissa työssäkäyvissä, perheellisissä miehissäkin. Oman elämän käsittely toisten miesten kanssa koetaan vaikeaksi.
Monissa tilanteissa, joissa miehet ovat kokoontuneet yhteen jonkin tietyn teeman ympärille, nousee useimpien miesten kohdalla esille sekä tarve että halu keskustella toisten kanssa omaan elämään liittyvistä kysymyksistä. Yhteinen tila ja selkeä syy asettua vuorovaikutukseen toisen kanssa puhuakseen henkilökohtaisista asioista edistää usein molemminpuolista halua jakaa omaan elämään liittyviä kysymyksiä. Toiminnan rakenteet luovat usein miehille sekä syyn että turvan nostaa esille omaan elämään liittyviä kiperiäkin kysymyksiä. Kysyttäessä miehet myös kertovat saaneensa myönteisiä kokemuksia toisten kanssa puhumisesta ja tyypillistä on myös, että puhumisen kulttuuri siirtyy muihin ihmissuhteisiin. Miesten keskinäinen toiminta siis arkisesti ilmaistuna opettaa ja rohkaisee miehiä käsittelemään omia asioitaan toisten miesten kanssa.
Sukupuolisensitiivisyys
Sukupuolisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset nuoren mieheksi tai naiseksi kasvamisessa. Sukupuolisensitiivisessä työssä tunnistetaan erilaisia miehenä ja naisena olemisen tapoja, mutta ei tueta toteuttamaan niitä kyseenalaistamatta. Sukupuolisensitiivisessä työssä pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja sekä sukupuolittuneita käyttäytymismalleja.
Koulutusja työuravalmennuksessa miehiä kannustetaan pohtimaan ja löytämään omannäköinen identiteetti ja olemisen tapa moninaisten mallien ja vaihtoehtojen joukosta. Sukupuolisensitiivisessä työssä rohkaistaan jokaista löytämään omat vahvuutensa ja voimavaransa, kuuntelemaan itseään ja olemaan rohkeasti oma itsensä. Samalla pyritään vahvistamaan yhdessä olemisen taitoja ja tarjotaan mahdollisuus olla osa yhteisöä.
Lähteet:
Featherstone, B., Rivett, M. & Scourfield, J. (2007). Working with men in health and social care. Los Angeles, Calif. ; London: SAGE.
Hezlett, S. A., & Gibson, S. K. (2007). Linking Mentoring and Social Capital: Implications for Career and Organization Development. Advances in Developing Human Resources, 9(3), 384–411. https://doi.org/10.1177/1523422307304102
Putnam, R. D. (2000). Bowling alone: The collapse and revival of American community. New York: Simon & Schuster.
Salmi, M. (2003). Mitä tekemistä sukupuolten tasa-arvolla on asiantuntijaorganisaation työssä? Yhteiskuntapolitiikka (68), 407-416. Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209116931
Kirjoittaja: Peitsalo Peter, Executive coach, BoMentis Oy. Toiminut hankkeen aikana Miessakit ry:ssä kehittämispäällikkönä ja hankkeen osatoteuttajana. Vastuualueena oli erityisesti hankkeen mentoritoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen.
